Talvi-iltain tummentuessa polin suojiin saavumme taas :,: meidät tekniikka jälkeen on jättänyt sen me tahdomme unhoittaa :,:
Unelma vain on diplomityömme, joka tenttimme vanhennut :,: Jo ruostunut harpikko käyttämätön, tushi pulloihin jähmennyt :,:
Aina teekkaripolvien uutteen, ohi pöytämme käyvän nään :,: Mutta meillä ei voimaa enää kylliksi heidän joukkoonsa liittymään :,:
Viini laseissa ilkkuen päilyy, meitä kutsuen kuohuillaan :,: Pois murheemme tahdomme karkoittaa, äly pois mikä maksoikaan :,:
Ja kun integer vitae meille kerran viimeisen lauletaan :,: Silloin ikuisen teekkarin haudalle oluttynnöri nostetaan :,: